keskiviikko 9. toukokuuta 2007

Nimeni on Lionel... Lionel Rytkönen



Saanko esitellä perheemme uusimman jäsenen: tässä on siis Lionel, Lionel Rytkönen. Lionel on puolileijona tai leijonapuoli, ihan miten haluatte. Tarinahan on tuttu... Lionelin äiti, Missu, on ihan tavallinen oranssi maatiaiskissa, joka päätyi kesämökkiperheeseensä Helsinkiin piikomaan. Vapaapäivänää Missu eksyi Korkeasaareen ja leijonhäkin luokse - ja lopun varmaan arvaattekin. Kuumaa suhdetta kesti joitakin viikkoja, mutta sitten oli nuoren parin pakko myöntää itselleenkin, ettei suhteesta koskaan voisi tulla mitään, kulttuurierot vain olivat liian suuret. Ja niin Missu palasi nuolemaan ensirakkautensa aiheuttamia henkisiä haavoja takaisin kotiinsa maalle. Parhaaseen Suomi-Filmi -tyyliin jonkin ajan kuluttua syntyi kuitenkin tämän suhteen hedelmä: Lionel, jolle Missu antoi nimen 30-luvun amerikkalaisen filmitähden Lionel Barrymoren mukaan... ja ehkä hieman Lionelin isänkin mukaan...

Lionel on kiertänyt maailmaan aika tavalla, ja Intiassa matkaillessaan hän hurahti joogaan. Rentoutusharjoitukset ovat myös Lionelille mieluista puuhaa.


Nuoruutensa kapinavaiheessa Lionel ajeli komean leijonanharjansa irokeesityyliseksi, ja tuo kampaus on miellyttänyt häntä niin paljon, että vaikka nuoruus alkaa jo olla takana päin, ei Lionel aio omasta tyylistään enää luopua.




ja miksikö Lionel sitten meille tuli? No, tietysti tapaamaan hyviä ystäviään Neulapäätä ja Vihreetä Hirmua - pojat ovat inttikavereitä, nääs. Neulapää oli töissä, eikä siksi ehtinyt mukaan yhteiseen kuvaan, mutta kuten huomaatte, Lionelilla ja Vihreellä H:lla riittää puuhaa inttiaikojensa kommelluksien muistelemisessa...




tiistai 8. toukokuuta 2007

Mitähän seuraavaksi???

Tehtyäni nyt pienen harharetken ei-niin-söpöjen maskottien vinksahtaneeseen maailmaan, alkoi koukulta syntyä aivan tahtomattani jotain lähestulkoon normaalia... Seuraavan maskotin osat ovat jo valmiina, enää puuttuu kasaaminen ja se kaikkein tärkein: luonne! Sen verran voin jo paljastaa, että jotain keltaista...

Hmmmmm?



Jotainhan tästäkin on tulossa :D

Ois vaankiva oppia virkkaamaan muunlainen kroppa kuin tuo Animekon kroppa :) Mutta sehän käy moneen ;)

maanantai 7. toukokuuta 2007

Ensimmmäiset...

... maskottini ovat tässä. Nimiä heillä ei vielä ole. Kissalle suunnittelin vaatetusta, mutta sekin on vielä suunnittelu asteella joten ajattelin julkaista kuvan kuitenkin, koska vaatteissa saattaa kestää ;) Punapukuinen tyttö miettii vielä hiuksia, mutta onneksi on myssy päässä.

Salainen maskottivaihto.

Heipsan kaikille salaiseen maskottivaihtoon osallistuneet.

Eilen ilmoittautuminen salaiseen maskottivaihtoon siis loppui!

Olen nyt lähettänyt osoitteet kaikille osallistujille. Yhteensä meitä on 11 (Jei! 10 raja meni rikki!). Jos jostain kumman syystä et pian ole saanut mun lähettämää sähköpostia, niin pistäpäs mailia ja korjaillaan asia! Tarkempia muistinvirkistys ohjeita sähköpostissa.

Sataa, sataa ropisee...



...niin vettä kuin maskottejakin! Tässä esittäytyy tämän päivän työni, Ursula-mustekala.
Tutkin nimikirjaa ja hokasin, etten voi antaa kaikille MYV-maskoteille U:lla alkavaa nimeä - niitä ei ole kuin parikymmentä, ja varteenotettavia vaihtoehtoja ehkäpä kymmenen. (jotkut nimikirjan nimet HIEMAN mielikuvituksellisia...) ja maskotteja tulee VARMASTI enemmän. Noh, kun U-nimet loppuvat, sitten keksitään jotakin muuta. Toistaiseksi niitä kuitenkin riittää. Ulrika, Unelma, Untamo ja Urmas ainakin ovat vielä käyttämättä, samoin Ulla. :D Ursulakin tuli ihan omalla ohjeella, tosin Amigurumi-Alongista, josta idean bongasin, löytyi samantyylinen vauvamustekala.